Metsäyhtiöiden ilmastotavoitteet sijoittajan näkökulmasta
UPM, Stora Enso ja Metsä Board ovat suomalaisia metsäteollisuuden pörssiyhtiöitä, joiden päästöillä, puunhankinnalla ja sääntelyllä on suora yhteys pitkän aikavälin riskeihin ja tuottoon. Vertailen, miten yhtiöt etenevät ilmastotavoitteissaan, kuinka vertailukelpoista raportoitu tieto on ja mitä omistajan kannattaisi kysyä.
Tiivistelmä
- Stora Enso on jo ylittänyt vuoden 2030 tavoitteensa. Scope 1 ja 2 -päästöt ovat laskeneet 61 % vuodesta 2019, kun tavoite on 50 %. Omistajan kannalta kysymys on nyt se, nostetaanko tavoitetta.
- UPM:llä on jäljellä 7 prosenttiyksikköä viidessä vuodessa (−58 %, tavoite −65 % vuoden 2015 tasosta). Eteneminen on hyvää, mutta jäljellä olevat vähennykset vaativat todennäköisesti suurempia investointeja.
- Prosenttiluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Lähtövuodet ovat 2015, 2018 ja 2019, ja Metsä Boardin 79 % koskee vain fossiilista hiilidioksidia. Luotettava vertailu edellyttää absoluuttisia päästöjä ja hiili-intensiteettiä samalta vuodelta.
Scope 1 ja 2: kukin yhtiö omaa tavoitettaan vasten
Pylväs näyttää päästövähennyksen yhtiön omasta lähtövuodesta vuoden 2025 lopussa, ja pystyviiva on yhtiön oma vuoden 2030 tavoite. Lähtövuodet ja rajaukset vaihtelevat, joten pylväitä ei voi lukea paremmuusjärjestyksenä.
Metsä Board on erotettu muista viivalla ja vaaleammalla pylväällä, koska se mittaa eri asiaa kuin kaksi muuta. Yhtiön tavoite on luopua fossiilisesta energiasta tuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Prosenttimuotoista Scope 1 ja 2 -tavoitetta en löytänyt yhtiön julkaisuista.
Vertailutaulukko
| Mittari | UPM | Stora Enso | Metsä Board |
|---|---|---|---|
| Scope 1+2, tilanne 2025 | −58 % (vs. 2015) | −61 % (vs. 2019) | −79 % fossiilinen CO₂ (vs. 2018) |
| Scope 1+2, tavoite 2030 | −65 % | −50 % | Fossiiliton energia tuotannossa |
| Scope 3 | −22 % vs. 2018, tavoite −30 % vuoteen 2030 | 4,64 Mt (2025), −38 % vs. 2019 | Käytöstä poistettujen tuotteiden päästöt −25 % vuoteen 2030 (vs. 2024); 47 % toimittajista hankintamenoina mitattuna tieteeseen perustuvat tavoitteet vuoteen 2030 |
| SBTi | Hyväksytyt tavoitteet | Vahvistettu, 1,5 asteen polku | Vahvistetut tavoitteet vuodesta 2019, päivitetty 2026 |
| Nettonolla | Sitoumus asettaa tieteeseen perustuva tavoite viimeistään 2050 | 2040, kaikki scopet | Ei mainintaa yhtiön julkaisuissa |
| Fossiiliton energia | Ei vahvistettu yhtiön julkaisusta | Ei raportoitu esityksessä | 93 % (2025) |
| Sertifioitu puu | Ei vahvistettu yhtiön julkaisusta | 84 % puunhankinnasta, 99 % omista ja hallinnoiduista maista | Ei löytynyt yhtiön julkaisuista |
| CDP | Ei vahvistettu yhtiön julkaisusta | Climate A · Forests A− · Water B | Ei löytynyt yhtiön julkaisuista |
| Vihreä rahoitus | Ei vahvistettu yhtiön julkaisusta | 1 065 M€, kahdeksan vihreää joukkovelkakirjaa tai lainaa (2025) | 200 M€ vihreä joukkovelkakirja (2025) |
Tyhjät kohdat on jätetty tyhjiksi tarkoituksella. Niihin löytyi lukuja uutissivustoilta, mutta en löytänyt niitä yhtiön omasta julkaisusta.
Mitä luvut tarkoittavat sijoittajalle
Ilmastoriskit jakautuvat siirtymäriskeihin, kuten päästöjen hintaan ja sääntelyyn, sekä fyysisiin riskeihin, jotka kohdistuvat metsäyhtiöillä suoraan raaka-aineeseen.
Kustannukset
Mitä vähemmän fossiilisia päästöjä tehtailla on, sitä pienempi on altistuminen EU:n päästökaupan hinnalle. Metsä Boardin 93 %:n fossiiliton energia ja UPM:n ja Stora Enson vähennykset pienentävät tätä riskiä.
Rahoitus
Ilmastotyö näkyy jo rahoitusrakenteessa. Stora Enson vihreää rahoitusta on 1 065 M€, ja Metsä Board laski vuonna 2025 liikkeeseen 200 M€:n vihreän joukkovelkakirjan Husumin sellutehtaan uudistukseen.
Sääntely ja raportointi
CSRD:n ilmastostandardi ESRS E1 yhtenäistää päästöraportointia, mikä parantaa vertailtavuutta tulevina vuosina. EU:n metsäkatoasetus (EUDR) tekee puun alkuperän jäljitettävyydestä lakisääteisen vaatimuksen.
Fyysiset riskit
Myrskyt, kuivuus ja tuholaiset vaikuttavat puun saatavuuteen ja metsäomaisuuden arvoon. Yhtiöiden raporteista kannattaa seurata, miten näitä riskejä arvioidaan skenaarioanalyysissa.
Nielut ja biogeeniset päästöt
Stora Enso kertoo metsiensä sitovan 3,8 Mt CO₂ vuodessa ja tuotteidensa välttävän 14,6 Mt fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna. Nämä raportoidaan erikseen, eikä niitä pidä vähentää päästöistä. Myös biomassan polton biogeeniset päästöt raportoidaan scopejen ulkopuolella, mikä selittää osaltaan metsäyhtiöiden pieniä Scope 1 -lukuja.
Havainnot
Tavoitteen ylittäminen on hyvä uutinen ja samalla kysymys
Stora Enson päästöt ovat jo 11 prosenttiyksikköä tavoitetta alempana, ja vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä vähennys oli 62 %. Jos tavoitetta ei päivitetä, se ei enää ohjaa yhtiön toimintaa seuraavina vuosina.
Arvoketjun päästöt ovat omia päästöjä suuremmat
Stora Enson Scope 3 -päästöt (4,64 Mt vuonna 2025) ovat yli nelinkertaiset Scope 1 ja 2 -päästöihin (1,01 Mt, 12 kk Q1/2026) verrattuna. Siksi Metsä Boardin toimittajatavoite ja UPM:n Scope 3 -tavoite ovat seurannan kannalta yhtä tärkeitä kuin tehtaiden omat päästöt.
Vertailu vaatii yhteisen mittapuun
Kolme eri lähtövuotta ja kaksi eri rajausta tarkoittavat, että suurin prosenttiluku ei kerro parhaasta suorituksesta. Yhtiöiden vertailuun sopii paremmin hiili-intensiteetti (tCO₂e / M€ liikevaihtoa) samalta vuodelta. Salkkutasolla sama luku painotetaan omistusosuuksilla (WACI).
Kysymykset omistajaohjaukseen
UPM
- Millä investoinneilla jäljellä olevat 7 prosenttiyksikköä katetaan vuoteen 2030 mennessä?
- Kuinka suuri osa investoinneista on EU-taksonomian mukaisia?
- Milloin yhtiö asettaa nettonollatavoitteensa?
Stora Enso
- Päivitetäänkö jo saavutettu vuoden 2030 tavoite?
- Millä toimilla Scope 3 -päästöjä vähennetään hankinnoissa ja kuljetuksissa?
Metsä Board
- Voiko yhtiö raportoida Scope 1 ja 2 -päästöt kaikkien kasvihuonekaasujen osalta ja tonneina?
- Miten jäljellä oleva 7 % fossiilista energiaa korvataan?
Rajaukset ja seuraavat askeleet
- Normiseuranta: en arvioinut, onko yhtiöillä kansainvälisten normien, kuten YK:n Global Compactin, rikkomuksiin liittyviä tapauksia. Se vaatisi palveluntarjoajan dataa.
- Hiili-intensiteetti: seuraava askel olisi suhteuttaa päästöt liikevaihtoon ja verrata tulosta toimialan vertailuindeksiin.
- Scope 2 -laskentatapa: käytin yhtiöiden raportoimia lukuja. Markkina- ja sijaintiperusteinen laskenta voivat antaa selvästi eri tuloksen, joten tapa kannattaa yhtenäistää ennen tarkempaa vertailua.
- Scope 3 -tiedon laatu: arvoketjun päästöt perustuvat suurelta osin arvioihin, joten ne sopivat suunnan seurantaan paremmin kuin tarkkaan vertailuun.
- Luonnon monimuotoisuus: Stora Enso tavoittelee nettopositiivista vaikutusta, mutta numeerisia tavoitteita ei vielä ole. Aihe kannattaisi ottaa mukaan seuraavaan päivitykseen.